18/09/2018
Hovioikeus: Lapsen hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon laiminlyönyt äiti syyllistyi vammantuottamukseen
HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että lapsen äiti oli huolimattomuudellaan aiheuttanut lapselle (s. 2013) hampaiden reikiintymisen. Sen sijaan näyttämättä oli jäänyt, että äidin tarkoituksenaan olisi ollut tahallaan vahingoittaa lapsen terveyttä tai aiheuttaa hänelle kipua. Äidin syyksi jäi siten KO:n hänen syykseen lukema vammantuottamus. HO korotti kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitun 2 500 euron korvauksen 4 000 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 18.9.2018)
Ensisijaisen syytteen (pahoinpitely 26.3.2013 - 10.9.2015) mukaan vastaaja (äiti) oli ruumiillista väkivaltaa käyttämättä vahingoittanut poikansa terveyttä. Syytteen mukaan äiti oli lapsensa lähihuoltajana lapsen syntymästä (26.3.2013) lähtien laiminlyönyt tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon kotona ja myöskin jättänyt väliin hammashuollon käyntejä. Laiminlyöntien seurauksena lapsen hampaat olivat reikiintyneet epätavallisen nopeasti ja hänelle oli aiheutunut kipua ja särkyä.
Toissijaisen syytteen (vammantuottamus 1.8.2013 - 10.9.2015) mukaan äiti oli huolimattomuudellaan aiheuttanut pojalleen ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen. Äiti oli lapsensa lähihuoltajana lapsen syntymästä (26.3.2013) lähtien laiminlyönyt tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon kotona ja myöskin jättänyt väliin hammashuollon käyntejä. Laiminlyöntien seurauksena pojan hampaat olivat reikiintyneet epätavallisen nopeasti ja hänelle oli aiheutunut kipua ja särkyä.
Kolmannnen syytteen (pahoinpitely 24.6.2015) mukaan pojan äiti oli tehnyt myös ruumiillista väkivaltaa tapahtuma-aikaan 6-vuotiaalle tytölle kerrostalon rappukäytävässä/asunnon oviaukossa nostamalla tämän niskasta tai hiuksista kiinni pitäen ilmaan ja heittämällä tämän sen jälkeen muutaman metrin pituisen matkan lattialle siten, että tyttö oli tullut maahan kyljelleen niin että hänen kätensä ja jalkansa olivat jääneet hänen vartalonsa alle. Teosta oli aiheutunut lapselle ainakin kipua.
KO oli tuominnut äidin vammantuottamuksesta (vammantuottamus 1.8.2013 - 10.9.2015) ja (tytön) pahoinpitelystä (24.6.2015) 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Äiti velvoitettiin korvaamaan kohdassa 1 pojalleen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 2 500,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin viivästyskorkoineen 10.9.2015 lukien.
Äiti velvoitettiin korvaamaan tytölle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 300,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin viivästyskorkoineen 24.6.2015 lukien.
Äiti vaati HO:ssa, että kohdan 1 syyte vammantuottamuksesta ja syyte pahoinpitelystä tytön osalta hylätään ja että hänet vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta. Äiti oli toissijaisesti vaatinut, että hänelle tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus lievennetään sakkorangaistukseksi ja että hänen maksettavakseen tuomittu korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta alennetaan poikansa osalta 500 euroksi ja työtön osalta 100 euroksi.
Syyttäjä vaati, että äiti tuomitaan kohdassa 1 KO:n tuomiossa selostetun syytteen mukaisesti rangaistukseen 1.8.2013 ja 10.9.2015 välisenä aikana tehdystä pahoinpitelystä. Syyttäjä lisäksi vaati, että äiti velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset HO:ssa.
Poika vaati, että äiti tuomitaan kohdassa 1 rangaistukseen syyttäjän HO:ssa täydentämän teonkuvauksen mukaisesta pahoinpitelystä. Poika vaati lisäksi, että äidin hänelle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomittu korvaus korotetaan joka tapauksessa 6 000 euroksi.
HO korotti äidin pojalleen kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitun korvauksen 4 000 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu.
Hovioikeuden pääasiaratkaisun perustelut
"Kohta 1
A:n hampaiden vaurioitumisen on väitetty johtuneen siitä, että Äiti on laiminlyönyt tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon, antanut hiilihydraattipitoista ravintoa ja jättänyt väliin hammashuollon hoitokäyntejä.
Hampaiden ja suun asianmukainen hoito
Äiti ja todistaja T [sijaisvanhempi] ovat hovioikeuden pääkäsittelyssä kertoneet asian ratkaisuun vaikuttavista seikoista niin kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu.
Hovioikeudessa uutena todistaja kuultu hammaslääkäri HL on kertonut, että hampaat reikiintyivät viimeistään puolen vuoden kuluessa, jos hampaiden harjaaminen laiminlyötiin ja jos hampaat lisäksi altistuivat liian sokeripitoiselle ruokavaliolle. Vuoden kuluessa reiät etenivät hampaan juureen. Tämän jälkeen hammasta ei voitu enää korjata vaan se täytyi poistaa. A:n hampaistossa ei ollut todettu kehityssairauksia eikä reikiintyminen ollut johtunut perintötekijöistä. HL:n käsityksen mukaan A:n hampaiden hoidon laiminlyönti oli jatkunut vähintään vuoden ajan.
A:n hampaissa tapahtuneet muutokset käyvät ilmi lääkärinlausunnosta 25.8.2015. Lausunnon mukaan A:n hampaat oli hammashoitajan puolivuotistarkastuksessa 8.1.2014 todettu olleen kunnossa. Äidille oli tuolloin kerrottu terveellisistä ruokailutottumuksista, makean välttämisestä sekä reikiä aiheuttavan bakteerin mahdollisesta tarttumisesta ja sen ehkäisemisestä.
A:n tapaturman vuoksi 29.10.2014 tarkastetun hampaan vaurion oli todettu muistuttavan enemmänkin reikää kuin lohkeamaa. Muilta osin lääkärinlausuntoon ei ole kirjattu poikkeavia havaintoja.
Hammashoitajan tarkastuksessa 18.2.2015 A:n yläetuhampaiden oli todettu olleen juuriksi reikiintyneet ja A:n syövän ja juovan paljon makeaa. Lausunnon mukaan hammashoitaja oli tuolloin kertonut huoltajalle terveellisistä ruokatottumuksista ja kehottanut vähentämään makean käyttöä sekä ottamaan käyttöön ksylitolituotteita ja tehostamaan hampaiden harjaamista ja hammastahnan käyttöä.
Lääkärinlausunnosta 24.5.2016 ilmenee, että hammaslääkäri oli 17.5.2016 todennut A:lla pahoin karioituneen maitohampaiston, jossa ainoat ehjät hampaat olivat sijainneet alaetualueella. Kyseisen tarkastuksen perusteella A:lle on tehty lähete korjaavaan kariologiseen hoitoon. HL:n antamasta lääkärinlausunnosta 21.9.2016 ilmenee, että A:lta oli anestesiassa poistettu seitsemän hammasta ja paikattu kuusi hammasta. Kaikki yläetuhampaat Dd 52-62 olivat sulaneet ikenen tasolle karioitumisen vuoksi. Lausunnon mukaan A:n hampaiden tila oli seurausta suuresta huolimattomuudesta potilaan hammashygieniassa ja se oli todennäköisesti johtunut myös hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta, jotka yhdessä olivat johtaneet hampaiden huomattavan epätavalliseen reikiintymiseen.
Äiti on kertonut harjanneensa A:n hampaat aamuin ja illoin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Toisaalta Äiti on esitutkinnassa todennut lasten suuhygieniasta huolehtimisen jääneen ”huonolle tolalle”. Esitetyistä lääkärinlausunnoista ja todistaja HL:n kertomuksesta ilmenee, että A:n hampaiden reikiintyminen on ollut epätavallista. A:lla ei ole todettu hampaiston kehityssairauksia eikä hampaiden reikiintyminen ole johtunut perintötekijöistä. Asiassa on siten näytetty A:n hampaiden reikiintymisen johtuneen siitä, että Äiti on laiminlyönyt tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon.
Hiilihydraattipitoinen ruokavalio
Ensimmäinen maininta A:n hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta sisältyy kirjaukseen hammashoitajan tarkastuksesta 18.2.2015. Kirjauksen tarkempi tausta on jäänyt asiassa epäselväksi. Myös HL on kertonut, että A:n hampaiden tila oli todennäköisesti osaltaan seurausta tämän hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta eli käytännössä sokeripitoisten mehujen, keksien, sipsien ja karkkien syömisestä. Äiti on itse kertonut, että hän oli tarjonnut A:lle ”tavallista kotiruokaa”. A joi mehua m***a ei syönyt karkkia. Sijaisäitinä toimiva T on kertonut A:n olleen erityisen mieltynyt makeaan.
Huomioon ottaen, että Äiti on kiistänyt antaneensa A:lle tavanomaista enemmän hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa ja koska A:n hampaiden reikiintyminen on voinut jo yksinään johtua tämän hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon laiminlyönnistä, asiassa ei ole näytetty, että Äiti olisi antanut A:lle tavanomaista enemmän hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa.
Hammashuollon hoitokäyntien laiminlyönti
Äiti on tuonut A:n hammashoitajan puolivuotistarkastukseen sovitun 25.9.2013 asemesta 8.1.2014, hammashoitajan tarkastukseen sovitun 20.1.2015 asemesta 18.2.2015 ja laiminlyönyt tuoda tämän suunniteltuun hammashoitajan tarkastukseen 5.6.2015. Äiti on siten tuonut A:n tarkastuksiin alun perin sovittuja aikoja myöhemmin ja laiminlyönyt tuoda tarkastukseen 5.6.2015.
Johtopäätökset
Vammantuottamuksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että tekijä huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen. Tekijän menettely on rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää puolestaan tekijältä tahallisuutta. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä.
Hampaiden reikiintyminen on hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon laiminlyönnin ennalta-arvattava seuraus. Äidille on myös kerrottu terveellisistä ruokailutottumuksista ja makean käytön välttämisestä hammashuollossa käyntien yhteydessä 8.1.2014 ja 18.2.2015. Toisaalta Äiti ei ole näytetty kokonaan laiminlyöneen A:n hampaiden hoitoa tai hammashuollossa käyttämistä. Lääkärinlausunnosta 25.8.2015 ilmenee, että hammaslääkärissäkäynnin 29.10.2014 yhteydessä asiakirjoihin ei ole tehty kirjauksia hampaiden tavanomaisesta poikkeavasta kunnosta. Toisaalta A:n yläetuhampaat on 18.2.2015 todettu olevan ”juuriksi reikiintyneet”. Hovioikeuden käsityksen mukaan tästä voidaan päätellä, että A:n hampaiden reikiintyminen on loppuvaiheessa tapahtunut hyvin nopeasti.
Hovioikeuden pääkäsittelyssä on todistaja HL:n kertomuksella tullut täysin näytetyksi, että A:n hampaiden poikkeuksellinen reikiintyminen on johtunut suuresti laiminlyödystä hampaiden ja suun hoidosta. Siitä huolehtiminen on ollut Äidin velvollisuus. Vaikka Äidin on täytynyt havaita A:n hampaiden kunnon huononeminen ja häntä on muistutettu hampaiden hoidon tärkeydestä, ei voida katsoa, että hän olisi tuolloisessa elämäntilanteessaan suhtautunut A:n hampaiden kunnon huononemiseen hyväksyvästi tai välinpitämättömästi, vaan on pääteltävissä, että hän on kertomassaan raskaassa elämäntilanteessa huolehtinut A:n hampaiden hoidosta kykyjensä mukaan. Tämän vuoksi hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeuskin, että Äiti on huolimattomuudellaan aiheuttanut A:n hampaiden reikiintymisen. Sen sijaan näyttämättä on jäänyt, että hänen tarkoituksenaan olisi ollut tahallaan vahingoittaa A:n terveyttä tai aiheuttaa hänelle kipua. Äidin syyksi jää siten käräjäoikeuden hänen syykseen lukema vammantuottamus.
Kohta 2
Todistaja K [naapuri] on kertonut hovioikeuden pääkäsittelyssä, että Äiti oli ottanut kiinni B:stä ja heittänyt tämän lattialle kyljelleen. K ei ole kyennyt hovioikeudessa kertomaan yksityiskohtaisesti siitä, mistä kohtaa Äiti oli ottanut kiinni B:stä eikä siitä, kummalle kyljelle B oli kaatunut. Huomioon ottaen, että tapahtumista on kulunut aikaa yli kolme vuotta, mainittujen epätarkkuuksien ei voida katsoa vaikuttavan K:n kertomuksen näyttöarvoon. Hovioikeus katsoo K:n kertomuksella näytetyksi, että Äiti on syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan pahoinpitelyyn.
Rangaistusseuraamus
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut.
KO: "Äiti on tuomittava yhteiseen rangaistusseuraamukseen, jossa rangaistuslaji ja määrä määräytyy pitkälti hänen syykseen kohdassa 2 syyksiluetun pahoinpitelyn perusteella.
Kohdan 2 osalta rangaistuksen lajissa ja määrässä on kiinnitettävä huomio erityisesti:
1 Äidin ja K:n asiaan vaikuttavilta osin yhdenmukaisilla kertomuksilla on näytetty, että B oli tekoaikaan ja sitä ennen usein ollut Äidin luona. B:n isä on myös kohdan 1 asianomistajan A:n isä. Äiti on A:n äiti.
2 Sanottuihin seikkoihin nähden pahoinpitely oli tehty olosuhteissa, jotka vastaavat lähisuhdeväkivaltatilannetta.
3 Tekopaikka on saman selvityksen perusteella myös verrattavissa teon oikeudenvastaisuutta arvioitaessa B:n kotiin.
4 B on ollut rikoksentekohetkellä kuusi vuotiaana sangen nuori ja Kynkääniemen kertomuksen perusteella lisäksi ikäisekseen vielä pieni kokoinen ja hento, joten hän on ollut täysin puolustuskyvytön aikuisen Äidin väkivallan käyttöä vastaan.
5 Äidin B:hen kohdistama väkivalta ei ollut ollut vähäistä.
Arvioidessaan kohdissa 1 – 5 esitettyjä seikkoja käräjäoikeus on päätynyt siihen, että äiti on tuomittava kohdissa 1 ja 2 yhteiseen päivissä mitattavaan vankeusrangaistukseen.
Äitiä koskevan rikosrekisteriotteen 15.9.2017 häntä ei ole aiemmin tuomittu vankeusrangaistukseen, ja kun asian käsittelyssä ei ollut tullut ilmi erityisiä vastaseikkoja, äidille tuomittava vankeusrangaistus on määrättävä ehdollisena."
Yksityisoikeudellinen korvausvelvollisuus
Äidin menettelyn seurauksena A:lta on jouduttu poistamaan seitsemän maitohammasta ja paikkaamaan kuusi maitohammasta. A:lle on aiheutunut hampaiden reikiintymisestä ajoittaista kipua 18.2.2015 alkaen syksyyn 2016 saakka ja lisäksi hänelle on aihetunut haittaa virheellisestä purennasta. Käräjäoikeuden katsomin tavoin lähimpänä kysymyksessä olevia vammoja on henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohta 3.1.3., jonka mukainen korvausasteikko yhden hampaan osalta on 1 000 – 2 500 euroa. Ottaen huomioon tilapäisen haitan kesto sekä se, että kysymys on useasta hampaasta, hovioikeus harkitsee kohtuulliseksi korvaukseksi A:lle kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 4 000 euroa.
B:lle tuomitun korvauksen osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut."
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 16.11.2018.
LÄHDE: EDILEX.FI